Hallinto-ohjesääntö

Hyväksytty valtuuston kokouksessa 19.11.2015, 24.11.2017

 LIITTEET: 1) TEKin sääntöhierarkia, 2) Valiokuntien toimintaperiaatteet, 3) Valiokuntien tehtäväalueet


Tässä ohjesäännössä termillä "TEK" tarkoitetaan Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ry:n ja Tekniikan Akateemiset ry:n muodostamaa kokonaisuutta.

Ohjesääntö kattaa TEKin hallituksen ja sen alaisten valmisteluelinten - puheenjohtajiston, valiokuntien, hallituksen asettamien työryhmien ja toimikuntien, toiminnanjohtajan ja johtoryhmän - työskentelyn ja tehtävien hoidon.

Hallinto-ohjesäännön muutoksista päättää valtuusto, kuitenkin siten, että hallitus päättää, mitä valiokuntia sillä on, ja mitkä niiden tehtävät ovat.


1 HALLITUS

1.1 Hallituksen kokousten koolle kutsuminen

Hallitus päättää normaali kokousrytmin, johon kuuluvien kokousten ajankohdat määrätään koko kevät-tai syyskaudeksi kerrallaan. Näin kokousajankohdat ovat hyvissä ajoin hallituksen jäsenten tiedossa. Lisäksi hallitus voidaan kutsua koolle neuvottelutilanteen, äkillisen tärkeän asian tai muun vastaavan syyn takia. Hallituksen kokous voi tarvittaessa olla myös puhelinkokous.

Hallituksen kokous kutsutaan koolle kirjeitse tai sähköpostilla viikkoa ennen sovittua kokousajankohtaa lähetettävällä kutsulla. Akuutin tilanteen vaatiessa kokous voidaan kuitenkin kutsua koolle puhelimitse tätä lyhyemmällä varoitusajalla. Hallituksen koollekutsumisesta ja kokouskutsujen laatimisesta vastaa hallituksen puheenjohtajan toimeksiannosta toiminnanjohtaja. Toiminnanjohtaja sopii kokouksen esityslistasta ja järjestelyistä etukäteen puheenjohtajan kanssa.

Hallituksen jäsenen tulee ilmoittaa kokousesteestään TEKin toimistoon, josta ilmoitetaan asiasta varajäsenelle.


1.2 Hallituksen kokousten asiat ja niiden valmistelu

TEKin sääntöjen ja yhdistyslain mukaan hallitus hoitaa järjestön asioita ja edustaa sitä. Hallituksen tehtävänä on tehdä päätöksiä asioista, jotka ovat tärkeitä ja laajakantoisia, ja jotka eivät edellytä valtuuston päätöstä. Erityisesti hallituksen tehtävänä on:

- toimintasuunnitelman ja talousarvion sekä toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen laatiminen

- valtuuston kokouksien koollekutsuminen

- vaalilautakunnan asettaminen valtuustovaalin toimeenpanemiseksi

- päättäminen TEKin kuulumisesta muihin järjestöihin

- huolehtiminen järjestön taloudesta ja omaisuudesta

- päättäminen merkittävästä järjestön omaisuuden myynnistä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä

- huolehtiminen jäsenluettelon pitämisestä

- toimiminen järjestön lakimääräisenä edustajana

- päättäminen TEKin toiminnan keskeisistä linjauksista ja kannanotoista

- järjestön toiminnan seuraaminen ja valvominen

- päättäminen TEKin ulkopuolisista edustautumisista.


Kokousasioiden valmistelu hallituksen käsittelyä varten tapahtuu toiminnanjohtajan johdolla.

Asian luonteen mukaan hallituksessa esille tuleva asia pyritään etukäteen käsittelemään asianomaisessa valmisteluelimessä (valiokunta, johtoryhmä tms.) Tavoitteena on kokousaineiston toimittaminen hallituksen jäsenille kokouskutsun mukana. Kutsu ja kokousaineisto toimitetaan myös varajäsenille ja asiamiehille. Toimikautensa alussa hallitus voi päättää hallituksen jäsenille osoitettavasta vastuualueesta. Hallitus voi perustaa toimikaudekseen keskuudestaan hallituksen päätöksiä valmistelevia jaoksia, joiden tehtävät ja toimivallan se määrää.

Hallituksen jäsenellä on yhdistyslain mukainen oikeus esittää kokouksessa käsiteltäväksi yhdistyksen toimintaan liittyviä aloitteita. Halutessaan jonkin asian hallituksen käsittelyyn hallituksen jäsen voi tehdä aloitteen hallituksen puheenjohtajalle tai toiminnanjohtajalle tai kiireellisessä tapauksessa ottaa asian esille hallituksen kokouksessa.

Hallituksen alaisten valmisteluelinten pöytäkirjat toimitetaan hallitukselle tiedoksi ja niiden saapuminen kirjataan hallituksen pöytäkirjaan.


1.3 Hallituksen kokousten yleinen kulku

Sääntöjen mukaan hallitus on päätösvaltainen, kun läsnä on hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja yhteensä yli puolet hallituksesta. Hallitus kutsuu itselleen sihteerin. Kokouksissa johtaa puhetta hallituksen puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajat järjestyslukunsa osoittamassa järjestyksessä.

Toiminnanjohtajalla on sääntöjen mukainen läsnäolo- ja puheoikeus hallituksen kokouksissa. Hallituksen kokouksissa on läsnäolo-oikeus normaalisti myös johtoryhmän jäsenillä. Puheenjohtaja voi tarvittaessa kutsua asiasta vastaavan muun TEKin toimihenkilön paikalle esittelemään esille tulevaa asiaa.

TEKin muun henkilöstön tiedonsaanti hallituksen kokouksista turvataan saattamalla heille tiedoksi hallituksen kokousten esityslistat ja pöytäkirjat.

Hallituksen tavoiteohjelmia käsittelevissä seminaarikokouksissa pyritään varaamaan mahdollisuus läsnäoloon myös valiokuntien puheenjohtajille.


1.4 Hallituksen jäsenen esteellisyys

Hallituksen jäsenten esteellisyysnormit johdetaan yhdistyslaissa (YhdL 37 §). Tämän mukaan hallituksen jäsen ei saa osallistua hänen ja yhdistyksen välistä sopimusta koskevan eikä muunkaan sellaisen asian käsittelyyn eikä ratkaisemiseen, jossa hänen yksityinen etunsa saattaa olla ristiriidassa yhdistyksen edun kanssa. Hallituksen jäsen on ensisijaisesti itse vastuussa esteellisyytensä tai mahdollisen esteellisyytensä ilmoittamisesta. Viime kädessä esteellisyydestä päättää hallitus.

TEKin etujärjestöroolista johtuu, että hallituksen jäsen on esteellinen osallistumaan työmarkkinasopimusasian käsittelyyn silloin, kun hänen työnantajaintressinsä on ilmeisen välitön käsittelyn kohteena olevassa asiassa. Tällainen tilanne vallitsee ainakin, kun hän kuuluu valtakunnallisen työnantajaorganisaation sopimuksia käsittelevään tai niistä päättävään elimeen tai hän on asianomaisen työehtosopimuksen soveltamisalan ulkopuolella työnantaja-asemansa tai siihen työehtosopimuksessa rinnastetun syyn takia.


1.5 Hallituksen päätösten toimeenpano

Hallituksen kokouksista laaditaan perusteltu päätöspöytäkirja, jonka sihteeri laatii viikon kuluessa kokouksesta. Pöytäkirjan laatii kokouksen sihteeri puheenjohtajan valvonnassa. Pöytäkirjan allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri.

Pöytäkirja toimitetaan postitse hallituksen jäsenille ja se tarkistetaan hallituksen seuraavassa kokouksessa, ellei tarkistusmenettelystä ole muuta päätetty.

Hallituksen päätösten toimeenpanovastuu on toiminnanjohtajalla.


2 PUHEENJOHTAJISTO

Puheenjohtajisto muodostuu hallituksen puheenjohtajista, hallituksen mahdollisesti nimeämistä muista jäsenistä ja toiminnanjohtajasta. Puheenjohtajisto käyttää hallituksen päätösvaltaa jäljempänä mainitulla tavalla. Puheenjohtajiston sihteerinä toimii toiminnan-johtaja tai muu puheenjohtajiston valitsema henkilö. Toimikauden alussa puheenjohtajiston jäsenet voivat sopia keskinäisestä yhteistyöstään siten, että puheenjohtajien tehtäväkuormaa ja toimintojen seurantavastuuta jaetaan. Puheenjohtajisto käyttää hallituksen päätösvaltaa:

- toiminnanjohtajan ja hänen välittömien alaistensa työsuhdeasioissa sekä toimiston palkkojen yleiskorotuksista ja henkilöstöeduista päätettäessä. Toiminnanjohtaja esittelee alaisiaan ja koko henkilöstöä koskevat asiat ja hallituksen puheenjohtaja toiminnanjohtajaa koskevat asiat.

- muissa hallituksen päätösvaltaan kuuluvissa asioissa, jotka hallitus valtuuttaa puheenjohtajiston päättämään. Puheenjohtajisto informoi päätöksistään hallitusta saattamalla pöytäkirjansa hallitukselle tiedoksi. Puheenjohtajisto voi myös osallistua hallituksen käsittelyyn tulevien asioiden valmisteluun.


3 VALIOKUNNAT

3.1 Hallituksen ja valiokuntien työnjako

Hallitus voi asettaa toimikaudekseen valiokuntia, joiden tehtävät, kokoonpanon ja toimivallan se myös määrää. Valiokunnat osallistuvat omalla alueellaan hallituksen apuna TEKin päätöksentekoon. Valiokunnat toimivat toimialueensa valmistelueliminä alueesta vastaavan johtajan tukena. Niiden jäseniksi valitaan niiden toimialaan perehtyneitä jäseniä. Valiokuntien tulee tuoda strategiat, ohjelmat, uusia budjettipäätöksiä edellyttävät ja muut merkittävät asiat hallitukselle vahvistettavaksi ja/tai tiedoksi merkittäväksi. Hallitukselle laaditaan valiokunnan kokouksista viivytyksettä lyhyt yhteenveto. Annetut lausunnot ja valmisteluelimen muut ratkaisut on kuitenkin saatettava hallituksen tietoon. Hallitus voi siirtää tiettyjen lausuntojen antamisen tai vastaavan erityisasiantuntemusta edellyttävän asian pysyvästi valiokunnan tai muun valmisteluelimen hoidettavaksi. Tämän-tapainen asia voi kuitenkin siirtyä hallituksen päätettäväksi, mikäli ao. elin itse, toiminnan-johtaja tai hallituksen puheenjohtaja sitä asian tärkeyden takia edellyttää. Työmarkkinavaliokunnan jäsen on esteellinen osallistumaan valiokunnan työskentelyyn, jos edellä kohdassa

1.4 mainitut hallituksen jäsenen esteellisyyttä työmarkkinapäätöksenteossa koskevat tunnusmerkit toteutuvat. Valiokunnan jäsen on ensisijaisesti itse vastuussa mahdollisen esteellisyytensä ilmoittamisesta. Esteellisyydestä päättää valiokunta ja viime kädessä hallitus. Tarvittaessa hallitus nimeää esteelliseksi tulleen tilalle uuden jäsenen työmarkkinavaliokuntaan. Liitteenä on valiokuntien toimintaperiaatteita ja tehtäviä koskevat muistiot, jotka määrittävät tarkemmin hallituksen ja valiokuntien suhdetta. Muistiot päivitetään aina kunkin hallituksen toimikauden alussa.


3.2 Päätöksenteko työrauhaan sitoutumisesta

Työmarkkinaedunvalvonnassa asioista päättävät ne työmarkkinavaliokunnat, joita asiat koskevat.

Yhdistyslain mukaan hallitus on vastuussa yhdistyksen toiminnasta, joten hallitus päättää edunvalvonnan yleisistä periaatteellisista linjoista. Lisäksi työrauhaan sitoutumisessa tai vastaavassa keskeisessä työmarkkinasopimuksia koskevassa asiassa (jatkossa työrauha-asia) hallitus voi perustelluista syistä poiketa asianomaisen valiokunnan päätöksestä. Työmarkkinasopimuksista neuvoteltaessa valiokunnan sihteeri pitää TEKin hallituksen informoituna neuvottelutavoitteista ja -tilanteesta, jotta hallitus voi tarpeelliseksi katsomallaan aikataululla ja perusteellisuudella käsitellä asian etenemistä ja jotta mm. taloudelliset päätökset voidaan tehdä ajallaan. Hallitus varautuu tarpeellisiin tiedonsaanti- ja kokousjärjestelyihin. Neuvottelutuloksen tai muun sovintoesityksen synnyttyä se on saatettava välittömästi hallituksen ja asianomaisen työmarkkinavaliokunnan tietoon. Työmarkkinavaliokunta tekee päätöksensä työrauha-asiassa kuultuaan asianomaista neuvottelujärjestön alakohtaista tausta-ryhmää tai vastaavaa elintä. Valiokunnan tulee koordinoida päätöksentekonsa hallituksen kanssa siten, että hallitukselle jää tosiasiallinen mahdollisuus käsitellä asiaa valiokunnan kannanoton pohjalta. Valiokunnan sihteerin tulee saattaa päätös välittömästi kirjallisesti hallituksen ja toiminnanjohtajan tietoon.

Jos hallitus haluaa tehdä päätöksen työrauha-asiassa, sen tulee kokoontua käsittelemään asiaa TEKin päätöksenteolle varatun ajan puitteissa. Asianomaisen työmarkkinavaliokunnan puheenjohtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus tällaisessa hallituksen kokouksessa. Hallitus voi kutsua kuultavaksi myös taustaryhmän jäseniä.

TEKin edustajat neuvottelujärjestön hallituksessa ovat velvolliset noudattamaan hallituksen päätöstä.


3.2.1 Aikarajat yksityisellä sektorilla

Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n käsittelyjärjestyksen mukaan jäsenjärjestöt ja alan taustaryhmä saavat tiedon työmarkkinaneuvottelussa syntyneestä neuvottelutuloksesta tai muusta sopimusesityksestä heti sen synnyttyä. Tämän jälkeen kyseisen sopimusalan taustaryhmällä on vuorokausi aikaa muodostaa kantansa sopimusesitykseen. Mikäli taustaryhmän kanta hyväksymiseen on kielteinen, jäsenjärjestöjen tulee muodostaa kantansa vuorokauden kuluessa siitä, kun se saa taustaryhmän päätöksen tiedokseen tai kahden vuorokauden kuluessa neuvottelutuloksen tiedoksi saamisesta riippuen siitä, kumpi ajankohta tulee myöhemmin.


3.2.2 Aikarajat julkisella sektorilla

JUKO ei ole määrittänyt päätöksentekoprosessiaan yhtä tarkasti kuin YTN. TEKin neuvottelijoiden tulee mahdollisuuksien mukaan huolehtia siitä, että TEKille jää vähintään vuorokausi aikaa omaan päätöksentekoon sellaisessa tilanteessa, jossa päätetään TEKin jäsenten työrauhasta.


4 HALLITUKSEN ASETTAMAT TYÖRYHMÄT JA TOIMIKUNNAT

Hallitus voi asettaa valiokuntien lisäksi työryhmiä tai toimikuntia (jatkossa molemmista käytetään nimitystä työryhmä) käsittelemään tiettyä rajattua aihepiiriä. Valiokunnilla on kuitenkin aina oman toimialansa seurannan ja kehittämisen kokonaisvastuu sekä järjestöyhteyksien ja kansainvälisen toiminnan seurantavastuu. Työryhmä voidaan asettaa määräajaksi tai kunnes sille annettu tehtävä on suoritettu. Päättäessään työryhmän nimeämisestä hallitus päättää samalla työryhmän toimeksiannosta, jossa määritellään ainakin työryhmän - määräaika - tehtävä ja sen rajaus ja lisäksi tarpeen mukaan - työryhmän budjetti - työryhmän suhde valiokuntiin - päätöksentekovaltuudet ja - muut toimeksiannon määrittämiseksi tarpeelliset seikat


5 TOIMINNANJOHTAJA

Toiminnanjohtaja on TEKin toimielin sääntöjen ja ohjesääntöjen määrittämällä tavalla. Hallituksen ja toiminnanjohtajan välisessä työnjaossa noudatetaan soveltuvin osin osakeyhtiölain määrittämää käytäntöä, jolloin toiminnanjohtaja rinnastetaan asemansa ja toimivaltuuksiensa puolesta osake-yhtiön toimitusjohtajaan. Toiminnanjohtaja vastaa hallitukselle TEKin operatiivisesta toiminnasta, TEKin toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta, palkatun henkilöstön ja muun järjestöorganisaation johtamisesta, TEKin taloudesta ja hallituksen päättämällä tavalla järjestön ulospäin tapahtuvasta edustamisesta. Toiminnanjohtajalla on päätösvalta muiden kuin välittömien alaistensa työsuhdeasioissa.


6 JOHTORYHMÄ

Toiminnanjohtaja muodostaa avukseen TEKin johtavista toimihenkilöistä johtoryhmän ja kutsuu sille sihteerin. Hallitus vahvistaa toiminnanjohtajan esityksestä johtoryhmän kokoonpanon. Johtoryhmä on luonteeltaan valmistelu- ja koordinaatioelin, joka käsittelee toiminnanjohtajan johdolla TEKin toimintaan, sen suunnitteluun ja seurantaan liittyviä asioita sekä hallitukselle valmisteltavia asioita. Johtoryhmän kokousten pöytäkirjat saatetaan hallitukselle tiedoksi.


LIITE 1


TEKin SÄÄNTÖHIERARKIA

Jos sääntöjen välillä ilmenee ristiriitaisuutta, niin noudatetaan hierarkiassa ylempänä olevaa ohjetta. Pakottava lainsäädäntö luonnollisesti ajaa kaikkien TEKin sääntöjen yli.


Valtuuston päätettävät

- Yhdistyksen säännöt

- Äänestys- ja vaalijärjestys

- Vaaliohjesääntö

- Valtuuston työjärjestys

- Hallinto-ohjesääntö


Hallituksen päätettävät

- Toimisääntö

- Taloussääntö

- Varainhoitosuunnitelma

- Projektitoimintaohje

- Ansiomerkkiohjesääntö

- Luottamusmiesten matkustussääntö


Puheenjohtajiston päätettävät

- Henkilöstöetuja käsittelevät ohjesäännöt


Johtoryhmän päätettävät

- Tilausmenettely, ostolaskujen hyväksyminen, tarjoilut, luottokorttien käyttö ja kassamaksut

- Ohjeet työajan seurannasta

- Muut toimiston toimintaa koskevat ohjeet

LIITE 2


TEKin VALIOKUNTIEN TOIMINTAPERIAATTEET


Valiokuntien toiminta-ajatus Valiokunnat osallistuvat omalla tehtäväalueellaan hallituksen apuna yhteistyössä toimistonkanssa TEKin valmisteluun ja päätöksentekoon asiantuntijaeliminä.

Yleisesti valiokuntientehtävänä on:

• Toimia toimialansa valmistelueliminä alueesta vastaavan johtajan tukena.

• Tukea muita toimielimiä asiantuntemuksensa avulla.

• Vaikuttaa aloitteellisesti TEKin tavoitteiden edistämiseksi.

• Tehdä päätöksiä, lausuntoja ja kannanottoja toimialansa asioista hallituksen asettamissa puitteissa.

• Seurata toimialansa osalta strategian, toimintasuunnitelman ja talousarvion toteutumista.

• Tehdä hallitukselle vuosittain esitys strategian välitavoitteiden päivittämisestä valtuuston hyväksymien strategisten tavoitteiden tueksi.

• Päättää toimialansa edustuksista pysyväispäätöksen puitteissa.

• Seurata toimialansa sidosryhmäyhteistyötä niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.


Asettaminen

Hallitus asettaa valiokunnat omaksi toimikaudekseen. Nimetessään valiokunnat hallitustarvittaessa täydentää ja tarkistaa niiden tehtäväalueen (liite 3).

Valiokuntaan kuuluu hallituksen nimeämä puheenjohtaja ja hallituksen päättämä määräjäseniä. Valiokunta valitsee keskuudestaan yhden tai useamman varapuheenjohtajan. Valiokuntien toiminnassa ja kokoonpanossa pyritään turvaamaan jäsenkunnan erilaistennäkemysten esilletulo sekä uudistuminen ja tarpeellinen jatkuvuus. Valiokunnilla ei yleensä ole varajäseniä. Kuitenkin niissä valiokunnissa, joissa on nimetty vain yksi opiskelijaedustaja, opiskelijat voivat nimetä hänelle varajäsenen. Hän voi olla kokouksessa läsnä, vaikka varsinainenkin olisi paikalla.


Tapa toimia

Valiokuntien asiat valmistellaan toimistossa. Toiminnanjohtaja osoittaa kullekin valiokunnalle vastaavan johtajan ja sihteerin. Valiokunta toimii TEKin vuosittaisen toimintasuunnitelman ja talousarvion puitteissa.

Valiokunta kokoontuu puheenjohtajansa kutsusta. Valiokunta on päätösvaltainen, kunkokouksessa on läsnä puheenjohtaja mukaan lukien vähintään puolet jäsenistä. Sihteerilaatii viikon kuluessa kokouksista pöytäkirjan, joka toimitetaan myös hallituksen tietoon.

Valiokunta itse, hallitus tai toiminnanjohtaja voivat TEKille tärkeästä syystä alistaavaliokunnan käsiteltävänä olevan asian hallituksen lopullisesti päätettäväksi.

Valiokunta voi itse täsmentää työskentelytapojaan. Valiokuntien ja hallituksen asettamien työryhmien ja toimikuntien puheenjohtajillemaksetaan kokouspalkkio, jonka suuruudesta päättää valtuusto.


Hyväksytty hallituksen kokouksessa 2.12.2014


LIITE 3


TEKin VALIOKUNNAT JA NIIDEN TOIMIALAT  vv. 2017-2020 (suluissa valiokunnan tavoitekoko)


Uravaliokunta UV (6 + 1 TFiF + 1 MAL + 1 opisk.= 9)

• määrittää TEKin näkemyksen o monimuotoisten urien malliksi ja toimintaraamiksi TEKin palveluille ja edunvalvonnalleo ajanmukaisiksi jäsenten uranhallinnan valmiuksiksi

• edistää jäsenten työllistymistä ja ammatillista profiloitumista:

     o tarjoaa jäsenille kanavia tuoda osaamistaan esiino antaa suosituksia TEKin jäsenten kannalta keskeisistä termeistä

• hyödyntää urapalvelussa syntyvää tietoa TEKin toimialojen vaikuttavuuden tueksi ammatillisen osaamisen, työelämän ja elinkeinopolitiikan kehittämisessä

• vastaa uranhallintaan liittyvän tiedon hallinnasta TEKissä

• tukee jäsenkunnan ura- ja rekrytointialan ammattilaisten yhteisötoimintaa


Yksityisen sektorin valiokunta YV (16 + 1 TFiF + 1 SAFA + 1 opisk. = 19)

• hoitaa ja kehittää yksityisen sektorin edunvalvontatoimintaa

• asettaa TEKin konkreettiset neuvottelutavoitteet yksityiselle sektorille sopimuskausittain sekä pidemmällä aikavälillä ja seuraa tavoitteiden toteutumista

• vastaa TEKin työmarkkinastrategian laatimisesta

• päättää TEKin kannan työmarkkinasopimuksiin sitoutumisesta ja järjestöllisistä toimenpiteistä yksityisellä sektorilla ohjesäännön kohdan 3.2 rajoituksin

• tukee ja seuraa TEKin työsuhdeneuvontaa ja oikeusturvaa

• edistää hyvän työelämän käytäntöjä työpaikoilla

• kehittää yksityisen sektorin paikallistoimintaa, erityisesti luottamusmies- ja yritysyhdistystoimintaa

• osallistuu yksityisen sektorin yhteys- ja luottamushenkilöiden koulutuksen suunnitteluun

• seuraa yksityisen sektorin työlainsäädännön ja työperusteisen sosiaaliturvan kehittymistä sekä vaikuttaa siihen

• seuraa kansainvälistä työmarkkina- ja sopimustoimintaa

• koordinoi TEKin edustusta ja toimintaa YTN:n toimielimissä• vastaa TEKin työmarkkinavaliokuntien (YV, KUV, VV, YOV) yhteistyöstä ja sen kehittämisestä

• päättää alkupalkkasuosituksen


Valtion valiokunta VV (10 + 1 TFiF + 1 SAFA + 1 opisk.= 13)

• hoitaa ja kehittää valtion sektorin edunvalvontatoimintaa

• asettaa TEKin konkreettiset neuvottelutavoitteet valtion sektorille sopimuskausittain sekä pidemmällä aikavälillä ja seuraa tavoitteiden toteutumista

• päättää TEKin kannan työmarkkinasopimuksiin sitoutumisesta ja järjestöllisistä toimenpiteistä valtion sektorilla ohjesäännön kohdan 3.2 rajoituksin

• tukee ja seuraa TEKin työsuhdeneuvontaa ja oikeusturvaa

• edistää hyvän työelämän käytäntöjä työpaikoilla

• kehittää valtion sektorin paikallistoimintaa

• osallistuu valtion sektorin yhteys- ja luottamushenkilöiden koulutuksen suunnitteluun

• seuraa valtion sektorin työlainsäädännön ja työperusteisen sosiaaliturvan kehittymistä sekä vaikuttaa siihen

• koordinoi TEKin edustusta ja toimintaa JUKOn taustaryhmissä.


Kunnan valiokunta KUV (7 + 1 TFiF + 1 SAFA + 1 opisk.= 10)

• hoitaa ja kehittää kuntasektorin edunvalvontatoimintaa

• asettaa TEKin konkreettiset neuvottelutavoitteet kuntasektorille sopimuskausittain sekä pidemmällä aikavälillä ja seuraa tavoitteiden toteutumista

• päättää TEKin kannan työmarkkinasopimuksiin sitoutumisesta ja järjestöllisistä toimenpiteistä kuntasektorilla ohjesäännön kohdan 3.2 rajoituksin

• tukee ja seuraa TEKin työsuhdeneuvontaa ja oikeusturvaa

• edistää hyvän työelämän käytäntöjä työpaikoilla• tukee ja kehittää kuntasektorin paikallistoimintaa

• osallistuu kuntasektorin yhteys- ja luottamushenkilöiden koulutuksen suunnitteluun

• seuraa kuntasektorin työlainsäädännön ja työperusteisen sosiaaliturvan kehittymistä sekä vaikuttaa siihen

• koordinoi TEKin edustusta ja toimintaa JUKOn alakohtaisissa taustaryhmissä.


Korkeakouluvaliokunta KKV (7 + 1 TFiF + 1 SAFA + 1 opisk. = 10)

• hoitaa ja kehittää yliopistosektorin edunvalvontatoimintaa

• asettaa TEKin konkreettiset neuvottelutavoitteet yliopistosektorille sopimuskausittain sekä pidemmällä aikavälillä ja seuraa tavoitteiden toteutumista

• päättää TEKin kannan työmarkkinasopimuksiin sitoutumisesta ja järjestöllisistä toimenpiteistä yliopistosektorilla ohjesäännön kohdan 3.2 rajoituksin

• tukee ja seuraa TEKin työsuhdeneuvontaa ja oikeusturvaa

• edistää hyvän työelämän käytäntöjä työpaikoilla

• kehittää paikallistoimintaa yliopistoissa

• osallistuu yliopistosektorin yhteys- ja luottamushenkilöiden koulutuksen suunnitteluun

• seuraa alan työlainsäädännön ja työperusteisen sosiaaliturvan kehittymistä sekä vaikuttaa siihen

• koordinoi TEKin edustusta ja toimintaa JUKOn alakohtaisissa taustaryhmissä.


Koulutusvaliokunta KOV (20 + 2 TFiF + 3 opisk. = 25)

• koulutuspoliittinen vaikuttaminen

• jäsenkunnan koulutustarpeiden kartoittaminen ja ennakointi

• valmistuvien sijoittumisen ja työllisyystilanteen seuranta

• teknillisten yliopistojen opetuksen ja tutkimuksen seuraaminen ja kehittäminen

• jäsenkunnan ammatillisen kehittymisen tukeminen yhdessä uravaliokunnan kanssa

• opetuksen ja oppimisympäristöjen kehittäminen

• koulutuksen kansallisen verkostoyhteistyön kehittäminen


Teknologiavaliokunta TGV (12 + 2 TFiF + 1 opisk. = 15)

• valtakunnan ja alueellisen elinkeino-, talous-, tiede- ja teknologia- ja ympäristöpolitiikan sekä niihin liittyvän lainsäädännön seuranta ja vaikuttaminen

• suomalaisen elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kestävän kehityksen edistäminen

• uuden yritystoiminnan edistäminen (yhteistyössä yrittäjyysvaliokunnan kanssa)

• teknologian kehityksen yhteiskunnalliset vaikutukset, teknologian arviointi

• yhteydenpito TEKin ammatillisiin kerhoihin

• ammatillisten verkostojen tukeminen ja tekniikan ammattilaisten vaikuttamisen kanavointi elinkeinopolitiikan kehittämiseksi

• tekniikan ja innovaatiokulttuurin edistäminen ja nuorisoprojektit

• ammattikunnan vastuukysymykset


Yrittäjyysvaliokunta YRV (11 + 1 TFiF + 1 opisk. = 13)

• yrittäjäjäsenten erityiskysymyksiin perehtyminen, yrittäjyyspolitiikan sekä lainsäädännön seuranta ja niihin vaikuttaminen

• yhteydenpito yrittäjäjäseniin ja yrittäjäjärjestöihin

• uuden yritystoiminnan edistäminen (yhteistyössä teknologiavaliokunnan kanssa)

• yrittäjyyden edistäminen ja tukeminen

• tiedekorkeakoulujen teknologiayrittäjyyskoulutuksen, teekkarien yritysaktiivisuuden ja yrittäjyyttä edistävän työvoimakoulutuksen seuraaminen

• yrittäjyyshengen luominen ja ylläpito ammattikunnan keskuudessa

• yrittäjyyshengen vieminen jäsenkuntaan, alan instituutioihin, koulutuslaitoksiin ja näiden toimintakulttuuriin• sisäisen yrittäjyyden ajattelumallin edistäminen henkilön työsuhteen luonteesta riippumatta• kaikessa toiminnassa otetaan huomioon myös sivutoiminen yrittäjyys ja TEKin jäsenten ansaintamallien monimuotoisuus osana uutta ura-ajattelua• yrittäjäklubin toiminnan koordinointi

• yrittäjien rekrytointi

• TEKin palvelut yrittäjille 


Järjestö- ja jäsenasiain valiokunta JJV (9 + 1 TFiF + 1 MAL + opisk.= 12)

• jäsenyyskriteerit• jäsensuhteiden rakentaminen ja ylläpito

• jäsenedut ml. työttömyysturva

• yhteisölliset palvelut ja jäsenvuorovaikutus• jäsenhankinta

• paikallinen ja alueellinen jäsentoiminta ja yhteistyömuodot alueseurojen ja kerhojen kanssa

• erityisryhmien (esim. vastavalmistuneet, seniorit) palvelut

• jäsentutkimukset


Nuorten valiokunta NUV (13 + opiskelijajärjestöjen henkilökohtaiset varajäsenet)

• TEKin toiminnan ja palveluiden kehittäminen nuorten näkökulmasta

• TEKin opiskelijatoiminnan kehittäminen• Nuorten sosiaaliset ja työmarkkina-asiat

• Päättää harjoittelupalkkasuosituksen ja diplomityöpalkkasuosituksen